vi.rst

Vi

Hemmo-Joachim:	Hei Masa, miten tästä pääsee ulos?
Matias:	Mitäs olit tekemässä?
Hemmo-Joachim:	No yhdessä ohjeessa puhuttiin tiedoston editoimisesta vi-ohjelmalla.
Matias:	Ah, vanha tuttu vi. Voidaankin käydä sen alkeet läpi. Ja nyt puhun todella vain alkeista, sillä editoreja on muitakin. Vi on kuitenkin niin yleinen, että ainakin on hyvä opetella pärjäämään sen kanssa.

Vi on 70-luvun lopuilla rakennettu interaktiivinen kokoruudun editori. Sitä ennen tehtävät tehtiin rutkasti hankalammin ns. rivieditorien voimin. Ensimmäinen Unix kirjoitettiin rivieditorin voimin. Myös Vi on vanha ja kankea tapa tehdä tekstin editoimista nykypäivänä, mutta auttaa tuntea sen perusteet. Ja jos idea jostain syystä kuulostaakin hyvältä, Vi:n modernisointi Vim on nykyaikainen ja monipuolinen editori kaikenlaisiin tekstitehtäviin.

Vi on ed:in ohella niitä klassikko-ohjelmia, jotka kaappaavat muuten hyvin yleisen keskeytyskomennon <C-c> omiin tarkoituksiinsa, joten sitä painamalla ei pääsekään ulos editorista. Senkin takia on nyt hyvä kertoa minimaalinen katsaus tähän ohjelmaan.

Keskeiset komennot

Matias:	Annahan kun minä listaan teille joitain peruskomentoja vi:stä.

:q!	Sulkee tallentamatta	:w	Tallentaa tiedoston
:wq	Tallentaa ja sulkee	yy	Kopioi rivi
i	Hyppää insert-modeen	p	Liitä rivi alle
<ESC>	Poistu insert-modesta	P	Liitä rivi ylle
k	Ylös	dd	Leikkaa rivi
j	Alas
h	Vasemmalle	l	Oikealle

Ville:	WTF?!
Matias:	Tiedän, että se näyttää vähän pahalta.
Hemmo-Joachim:	Hyvä että panit tärkeimmän näkyville ensimmäisenä! Miten ketään voi käyttää tuommosta -- ja jk nuolinäppäimien sijasta.
Matias:	Tämä editori saa voimansa siitä, että liikkumakomentoja on valtavasti erilaisia, ja kaikki helposti saatavilla näppituntumalla. Se on saavutettu tekemällä vi:stä modaalinen.

Modaalisuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että editorin eri tiloissa (moodeissa) näppäinkomentojen merkitys vaihtelee. Vi:ssä on useita eri moodeja, mutta kaksi tärkeintä riittää mainita oleellisuuden vuoksi:

normaalitila (normal mode)

Tämä on tila, jossa liikutaan tiedostossa. Tästä tilasta pääsee ulos vi:stä, joka lienee tärkeintä tietää tässä vaiheessa.

lisäystila (insert mode)

Tähän tullaan normaalitilasta komennolla i. Nyt aakkoset toimivat tavalliseen tekstinsyöttötapaan. Tästä tilasta pitää tulla erikseen ulos kaikkea liikkumista varten. Se tapahtuu yleensä Esciä painamalla, mutta ehkä helpompaa on käyttää <C-c>:tä (Ctrl-C)

Tilakaavion muodossa näin:

---

Hemmo-Joachim:	Mä taidan jatkaa ton nano:n kanssa. Ja mikä ihmeen juttu toi hjkl on -- eikö vanhoissa koneissa ollut nuolinäppäimiä?
Matias:	Kyllä niissä oli, mutta eräät terminaalit lähettivät niistä aakkoskoodeja, juuri nuo pahamaineiset näppäimet. Mutta toisaalta myöhemmin havaittiin, että hjkl toimii kivasti ihan yksinäänkin, vaikka näppäimistössä olisikin nuolta tarjolla. Teidän kannattaa vain toivoa, että niissä Unix-ympäristöissä, joissa liikutte, tulee nuolinäppäimet luetuksi oikein. Jos ei, niin on parempi alkaa totutella noihin hjkl:ään.
Ville:	Taitaa toi aiemmin käsitelty nano olla ihan sopiva meikälle.

Vim

Vi oli aikoinaan suljettua koodia, ja sitä ei saatu niin monelle tietokoneelle kuin olisi ollut kysyntää. Siitä tehtiinkin paljon klooneja, joista yksi on nykypäivänäkin kovaa kamaa: 90-luvun alussa syntynyt Vim. Vim perii kaiken, mitä alkuperäinen ja kankea vi on, ja lisää sairaasti lisää toiminnallisuutta vanhan päälle.

Jos teidän käy tuuri, on systeemissä asennettu jo Vim tavallisen vi:n sijaan. Voitte saada syntaksiväritystä ja todennäköisemmin toimivaa nuolinäppäintä. Sekä sellaista herkkua kuten online-ohjeita (kokeile komentoa :help normaalitilassa).

Jatkoa varten

Yksi opas on erityisen hyvää luettavaa, jos Vi:n käytön syvempi opettelu kiinnostaa: Learning the vi and Vim Editors (Robbins, Hannah, Lamb). Hyvää luettavaa, jos mielesi tekee hakkeriksi, vaikka olisitkin valinnut Emacs-tien. Kirjassa käydään ex-rivieditorin perusteet sellaisenaan. Siitä on hyötyä skriptauksessa.