Tässä luvussa puhelemme joitain alkeita toistuvista operaatioista, joilla sujuvoitat työtä useiden samankaltaisten tiedostojen parissa.
Kuten varmasti tiedämmekin jo, useimmat ohjelmat pystyvät käsittelemään useita tiedostoja samalta komentamalta. Esimerkiksi seuraavat kaksi sarjaa ovat samat:
$ rm toisto.txt bmw.jpeg
$ rm toisto.txt $ rm bmw.jpeg
Mutta mitä on tarkalleen ottaen komentaa rm *.txt? Ehkä muistanemme, että rm tai mikään muukaan ohjelma varsinaisesti ei itse tee asteriskin aukipurkamista. Sen tekee shell:
$ ls a b c $ echo kaikuu... kaikuu... $ echo * a b c
Jos komentaisimme tässä hakemistossa rm *, niin shell tekee asteriskin purkamisen ensin pois, ja sitten vasta kutsuu käskytettäviä ohjelmia. Edellisessä esimerkissä kaiutettiin echo-ohjelman avulla kaikki annetut argumentit sellaisenaan takaisin. Näemme, että bash on tehnyt tehtävänsä purkaessaan auki tähden.
Asteriski eli tähtihän tarkoitti mitä tahansa lukumäärää merkkejä (eli nolla merkkiä tai enemmän). Kysymysmerkki korvaa mielivaltaisen yhden merkin. Miksikö asteriski korvaa myös nolla merkkiä? Vaikka dosissa asia oli toisin, unixeissa on usein tiedostoja ilman päätteitä, ja on kiva käyttää asteriskia niiden, sekä päätteellisten että päätteettömien, hakemiseen:
$ ls foobar.txt teksti.txt teksti.txt.bak kauppa.doc $ ls teksti.txt* teksti.txt teksti.txt.bak
Hyvän Unix-käytännön mukaan kirjoitetut ohjelmat hyväksyvät aina useampia tiedostoja samaan komentoon, jos se vain on järkevää ohjelman luonteen kannalta. Silloin jokerimerkkejä voidaan käyttää sujuvasti shellin kautta nopeuttamaan askareita.
Jos kuitenkin ohjelma ei syystä tai toisesta tue kuin yksittäisten tiedostojen antamista kerrallaan, joudutaan turvautumaan toistosilmukoihin.
Huonosti käyttäytyvien ohjelmien lisäksi on ihan hyvinkäyttäytyviäkin ohjelmia, joissa ei sinällään ole järkeä käsitellä useita tiedostoja kerralla. Shelleissä käytettävä for-rakenne on hyvin tehokas tapa yhdistää jokerimerkkejä ja useita tiedostoja sellaisiin ohjelmiin, jotka käsittelevät yhden tiedoston kerrallaan.
For-silmukka on moniosainen, ja kirjoitetaan usein monelle riville. Perusmalli on seuraava:
for nimi in a b c ...
do
# komentoja tähän, joissa käytetään nimeä $nimi
done
Tämähän alkaa muistuttaa vähän sitä ohjelmointia, mutta ei hätää. Tässä on kyllä monta liikkuvaa osaa, joiden kanssa pitää olla vähän tarkkana. Rakenteen toinen sana, eli nimi, on vapaavalintainen muuttujanimi. Siihen muuttujaan vaihdetaan vuorollaan uusi alkio listasta a b c .... Lista voi olla mielivaltaisen pitkä, ja alkiot erotellaan yksinkertaisesti välilyönnein.
Sen jälkeen do- ja done-komentojen väliin kirjoitellaan komentoja, jotka mielellään hyödyntävät tätä muuttujaa. Siihen viitataan asettamalla dollarimerkki nimen eteen.
Esimerkki toivottavasti valottaa paremmin:
$ for kuukausi in tammi helmi maalis do echo "$kuukausi"kuu done tammikuu helmikuu maaliskuu
Silmukan suoritus alkaa heti kun done lyödään sisään. Esitystä voi tiivistää hieman:
$ for kuukausi in tammi helmi maalis do echo "$kuukausi"kuu ; done
Ajaa saman asian, mutta vain kahdella rivillä. Ketjuttaa toki saisi myös nämä kaksi riviä asettamalla yhden puolipisteen lisää ennen do-lausetta.
No nyt sitten niihin jokerimerkkeihin: silmukassa voit antaa shellin muodostaa sinulle listan, jota käytetään muuttujassa. Tavalliset jokerimerkit riittävät:
$ ls a b c $ for tiedosto in * do echo "$tiedosto" done a b c
Kas näin. Nyt suosittelen aina ympäröimään muuttujaviittaukset lainausmerkein, koska muuten eräs merkki sotkee suoritusta aika pahasti: välilyönnit tiedostonimissä. Asiasta ei tarvitse erikseen tehdä mitään sääntöjä, kunhan käyttää lainausmerkkejä aina kun käyttää jokerimerkkejä.
Otetaan käytännön esimerkki, jossa for-silmukoihin on turvauduttava. Olemme ottaneet digikamerasta liudan valokuvia, ja ne kaikki pitäisi pienentää nettijakelua varten. Tätä varten oletamme erinomaisen Imagemagick-paketin olemassaoloa systeemissä.
Imagemagick-paketin käytetyin työkalu lienee nyt haluttu convert, joka käsittelee kuvatiedostoa eritavoin. Huomioitavinta on se, että convert käsittelee yhden tiedoston kerrallaan. Emme voi siis kehitellä mitään convert * -sarjaa itsellemme, vaan käytämme for-silmukkaa apunamme. Ensin on hyvä tutkia, miten pienentäisimme yhden yksittäisen kuvan. Kaavaa emme opettele täyteläisesti, koska tämä ei ole kuvankäsittelyopas, mutta yleissääntönä pienennös tehtäisiin näin (loput man convert):
$ convert kuva.jpg -resize 50% pienennetty.jpg
Ensin lähdetiedosto, sitten muutostoimet, ja lopuksi kohdetiedosto. Voimme syöttää silmukassa nyt lähdetiedoston paikalle muuttujanimen ja kohdetiedostoja varten luomme uuden hakemiston, ettei mene mikään sekaisin.
$ ls IMG2304.JPG IMG2305.JPG ... IMG2393.JPG $ mkdir pienennetyt $ for kuva in *.JPG do convert "$kuva" -resize 50% pienennetyt/"$kuva" done
Ja Unix-filosofia on jälleen osoittanut kyntensä. Tekemällä ohjelman, joka tekee yhden asian hyvin, päästään pitkälle. Ei tarvita erikseen ohjelmaa tekemään peräkkäissuoritusta (kuten kaupallisten kuvankäsittelyohjelmien batch processing -toimintoja) kun shell osaa homman. convert:in ei tarvitse tietää mitään sadoista kuvista!
Esitellään sivumainintana apuri seq, joka tekee jonoja (sequence). Tavallisesti se olisi kovin tylsä ohjelma:
$ seq 1 5 # luvut 1-5 1 2 3 4 5 $ seq 2 2 10 # parilliset luvut 2-10 2 4 6 8 10
Mutta ehkäpä arvannemme jo. Silmukoissa sillä voi olla käyttöä enemmän. Nimittäin ohjelmien tulosteita voi käyttää for-silmukan listan tekemiseen:
$ for i in `seq 1 10` do echo $i ; done 1 2 3 4 5
Listan generoiva ohjelma kääritään takapilkkuihin (backtick) ja se kelpaa for:lle sellaisenaan. Itse asiassa mikä tahansa muukin ohjelma kelpaa samalla tavalla syötteentekijäksi for:lle. Riittää, että se ohjelma tuottaa tyhjällä (väli, tabi tai rivinvaihto) eroteltua tekstiä. Sitä voidaan jopa filtteröidä tavalliseen tapaan:
$ for i in `seq 100 | grep ^2` ; do echo $i ; done 2 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29
Eli kaikki kakkosella alkavat luvut päätyvät for:lle asti grep:in ansiosta.