02-ekayhteys.rst

Ensimmäinen yhteys

Ensimmäistä yhteyttään ei yleensä jännitä samalla tavalla kuin toista tai kolmatta yhteyttä. Ensimmäistä yhteyttä ottaessaan sitä lukee hyvin mielin tutoriaaleja ja lähteitä, miten se oikein tehdään. Toisella kerralla sitä uskoo omaan muistikapasiteettiinsa vähän liikaa, ja sitten hermostuu, kun ei muistakaan seuraavaa askelta ulkomuistista.

Ville:	Eli jos mä ymmärrän oikein, niin komennan ssh ville@viuhka.fi?
Matias:	Polulle on monta reittiä. On valittava joskus oikean ja väärän välillä. Ymmärräthän, mitä olet komentamassa?
Ville:	Sähköpostissa on samanlainen skeema. Tunnus on ville ja palvelin on viuhka.fi. Puttyssä sitten vastaavasti tunnus ja palvelin laitetaan haluttuihin kohtiin.

Tietenkään, se ei ole ssh mitä ihmiset jännittävät. Se on vain väline päästä käsiksi Unix-shelliin. Shell, tuo komentorivien valtias. Shell on ohjelma, joka tavallisesti ottaa vastaan tekstiä käyttäjältä, ja suorittaa muita ohjelmia sitten annetun syötteen mukaan. Shell on ensimmäisten päätetietokoneiden myötä syntynyt batch-henkinen tapa vuorovaikuttaa tietokoneiden kanssa.

Ville:	Ööh, eli mikä toi bäts on?
Matias:	Annat syötteen koneelle kokonaisuudessaan, ja kone ajaa sen. Sen jälkeen voit komentaa lisää. Nykyisin on enemmän vuorovaikutteisista ohjelmista kyse, jossa jokainen tehtävä suunnitellaan yhdessä koneen ja käyttäjän kanssa, ja sitten lopuksi kone suorittaa sen.
Ville:	Aha. Eikö se ole vähän kankeeta sitten?
Matias:	Monissa hommissa ei tarvitse interaktiivisuutta. Niissä, joissa tarvitaan, on sitten interaktiiviset valikot sun muut.

Kaikilla käytännön tasoilla tarkasteltuna ssh-asiakasohjelmalla (esimerkiksi Windows-ympäristössä PuTTy ja OpenSSH Linux/Unix-maailmoissa; komentoriviltä ajettava ssh) yhteyden ottaminen Unix-palvelimeen on samanlaista etäkäyttöä kuin vaikka Windowsien etätyöpöydän ajaminen. Onneksi puhtaasta tekstistä koostuvien konsoliohjelmien ajaminen on sujuvaa hitaammallakin nettiyhteydellä, sekä rajoitetummistakin ympäristöistä, kuten älypuhelimista onnistuu etäkäyttö.

Jos olet itse Linux-ympäristössä, kuten Ubuntussa, ei sinun tietenkään tarvitse ottaa ssh-yhteyksiä minnekään, vaan voit avata Terminaalin tai vastaavan, jolla voit tutustua komentorivin saloihin yhtä hyvin kuin etänäkin.

Hei Unix?

Mainittakoon, että puhumme tässä oppaassa Unixeista, vaikka oikeasti Linux ei edes ole tarkalleen ottaen Unix. Siis yksinkertaistetusti Linux on yksi Unix-variantti. Koska valtaosa, ellei kaikki, mitä tässä oppaassa opimme, toimii Linuxien lisäksi Unixeissa, niin puhun yleisemmällä tasolla Unix-käytöstä.

Ville:	I'm in!
Matias:	Hieno homma.
Ville:	Mitä tässä voi nyt sitten tehdä? Kirjoittaa tekstiä ja odotella kun kone vastaa?
Matias:	Ohjelma, jota siinä "ajat" tällä hetkellä, on se kuuluisa shelli sitten. Todennäköisimmin shell nimeltä bash. Joskus kirjallisuudessa puhutaan kuoriohjelmista, mutta on se aika toivoton suomennos.

Shell-ohjelmia on monia, joista bash on ylivoimaisesti suosituin tänä päivänä. Joskus saattaa nähdä myös vanhempaa csh-ohjelmaa käytössä. Peruskäytössä jokainen toimii yhtä hyvin, ja erot eri shellien välillä tulevat ilmi vasta monimutkaisempia skriptejä kirjoitellessa. Nykyisin kaksi suositeltavinta shelliä kaikkeen käyttöön ovat bash ja zsh, joita ylläpidetään ahkerasti. Tässä vaiheessa ei tarvitse tietää muuta kuin se, että shell-ohjelma on oma sovelluksensa, irti käyttöjärjestelmän ytimestä. Tiedät sitten sanoa, että se on bash joka kenkkuilee, eikä linux.

Matias:	Maistelepa komentorivin taikaa. Komennapa vaikka: echo Hei Unix!
Ville:	Kyllä minä nyt echo:n tiedän. Ei sillä ole kyllä paljoa käyttöä. Tuossahan minä näen sen tekstin ilman enterin painamistakin!
Matias:	Echolla on käyttönsä esimerkiksi skriptatessa.
Ville:	Pitääkös minun osata skriptausta? PHP ei ole vahvin lajini...
Matias:	Kun osaat luovia komentorivillä, osaat samalla skriptata. Voithan ottaa tästä vähän vaativamman esimerkin: echo Hei $USER
Ville:	Se näyttää keksivän nimeni jostain. On se epeli tuo echo.
Matias:	Paitsi että echo ei ole se fiksu osapuoli. Shellisi tekee muunnoksen kutsuvaiheessa, ja echo näkee vain tekstin "Hei ville" tulostettavaksi.
Ville:	Vai silleen.
Matias:	Katsos, siten ei jokaisen pikkuohjelman tarvitse itse ratkaista tuota $USER:in merkitystä, vaan riittää että yksi ohjelma, shell, hoitaa sen.