Ville: | Päähenkilömme, joka on juuri saanut shell-tunnuksen, eikä oikein tiedä, mitä kaikkea sillä tehdä. |
---|---|
Hemmo-Joachim: | Aloitteleva noobi. Koodailee PHP:tä ja Pythonia vapaa-ajallaan. Koulussa opetetaan Javaa. |
Matias: | Unix-parta. Elää komentorivillä ja tekee kaikesta hakkeritaidetta. Ei oikein pidä Windowsista. |
Karl: | Koira. Saksanpaimen. |
Esimerkkimme Ville kenties tarvitsee shell-käytön alkeita päästäkseen irkkailemaan, ja hänpä myös kuuleman mukaan tarvitsee vähän sivutilaa koulutöiden harjoittelemiseen. Saammepa nähdä, miten hän suhtautuu uuteen palveluunsa.
Hemmo-Joachim on ehkä keltanokka, mutta into ja halu oppia on kova. Hän on Ubuntu-saarnaajia, vaikka se Seiska onkin turvallisen dualbootin päässä. Pelihimon lietsontaan hän kuulema Ubuntua käyttää. Mehän tiedämmekin paremmin.
Ja pitäähän joukossa olla yksi taitajakin. Nimeksi olemme gurullemme valinneet Matiaksen: hän tuntee tiensä mustavalkoisissa terminaaliviidakoissa, muistaa ANSI-koodit unissaankin ja seuraa linux-kernelin kehitystä viikkokirjein ja postituslistoin aktiivisesti. Vapaa-ajallaan hän nauttii shakin pelaamisesta ja väittelee finet-nyysseissä aina kun joku toinen sinne eksyy.
Tässä oppaassa keskitymme tarkastelemaan tekstipohjaisen komentorivin erikoisuuksia, sekä joitain usein käytettyjä ohjelmia, joita voi etänä käytellä mistä vain. Jos oikein malttaa lukea, vähintäänkin oppii ymmärtämään, miksi se graafinen hiirellä klikkailu ei ole kaikkien mielestä välttämätöntä päivittäisten askareiden hoitamiseksi. Valitsin otsikoksi (tai työnimeksi, mikäli se siitä vaihtuu) juuri tuon nimen, koska niin paljon tätä komentorivifilosofiaa kiteytyy kaiken tiedon puhtaaseen tekstipresentaatioon. Mikään Word-muotoilu tai OpenOffice-grafiikka ei korvaa sitä seikkaa, että puhtaana tekstinä datasi on turvassa ja sitä voi käsitellä ennennäkemättömän monella eri ohjelmalla.
Mikäli tämän jälkeen jää vielä kaipaamaan enemmän, eikä oppaasta ole jäänyt etovaa makua suuhun, on Eric Raymondin The Art of Unix Programming hyvä valinta jatkaa matkaansa kohti hakkerikulttuuria.
Oppaassa saatetaan vielä jatkossakin tehdä viittauksia Jürgen von Steinhugelin kirjoihiin, josta pahoittelen etukäteen.